lauantai 8. huhtikuuta 2017

Great ocean road ja tyrmäystippoja Melbournessa

Great ocean road, Australia.





"Koska tarkoitus ei ole aiheuttaa kenellekään turhaa verenpaineen nousua tai sydänkohtausta, aloitan kertomalla, että kaikki on hyvin ja olen kunnossa. Takana on kuitenkin aika hurja viikonloppu. Ennakkoon ajateltuna turvallisin kohteeni, Australia, meinasikin olla vaarallisin. Ei ollut. Kävi huono tuuri ja sitten hyvä.

Great ocean road.

Palattuani Fidžiltä tapasin ensimmäiseksi Nickin, johon tutustuin Chilessä ja joka oli juuri palannut Etelä-Amerikan matkaltaan takaisin kotiin. Lähdimme yhdessä valloittamaan Great ocean roadia, joka oli mykistävän kaunis.
12 apostolia. Great ocean road.
Lyhyen road tripin jälkeen Nick palasi töihin ja minä jäin Melbourneen viettämään viimeisiä päiviäni yksinäisenä reissaajana.
Hostellin huonekaverit olivat lähdössä viihteelle ja saivat houkuteltua minut mukaansa. Reissullani olen noudattanut kahta turvallisuusohjetta, joista ensimmäinen on, että jalassa täytyy aina olla kengät, joilla pystyy juoksemaan. Toinen on, että jos en ole tutussa seurassa, en ota alkoholia. Siitä on ollut helppo pitää kiinni, kun ei tule juuri muutenkaan juotua, ja tuonakin iltana päädyin limpparilinjalle. 
Näin jälkikäteen muistan ajatelleeni, että coca cola on yllättävän pahanmakuinen juoma, muttei tullut mieleenkään, että siinä saattaisi olla jotain ylimääräistä. Jatkossa ehkä tulee. Puolentoista lasillisen kohdalla sammui lamppu täysin ja seuraava muistikuvani on, että herään ja luulen olevani yösukelluksella ilman kompassia. Muistan, että joku sanoo auttavansa.
Seuraavana päivänä heräsin pahoinvoivana omasta sängystäni hostellilta ja sekavasta olosta huolimatta tajusin lähteä sairaalaan, jossa verestä löytyi jäämiä jostain, mistä en englanniksi ymmärtänyt muuta kuin että se on rauhoittava aine. Mitään pahoinpitelyn jälkiä ei tutkimuksissa löytynyt, enkä vielä triplatarkastuksenkaan jälkeen keksi, mitä laukusta olisi viety. Tapaus on siis hyvin kummallinen ja jollekulle olen valtavan kiitoksen velkaa, mutta auttajasta ei ole tietoa, vaikka yritin tiedustella sekä hostellin vastaanotosta että huonekavereilta, jotka luulivat, että lähdin nukkumaan, kun katosin yhtäkkiä. 
Great ocean road.
Matkassani on ollut niin loputon määrä onnea, että suurellekin epäonnelle olisi ollut paikkansa, mutta näin vain hyvä kannattelee edelleen. Elämänasennekin on ehtinyt näiden kuukausien aikana muuttua sen verran, etten jaksa turhaan jossitella ja rakentaa palapeliä, josta puuttuu liian monta palaa. Tapahtuipa tuona yönä mitä tahansa, en voi enää muuttaa sitä. Onnellisen päätöksen myötä uskon ihmisten hyväntahtoisuuteen vielä enemmän kuin ennen. 
Tarinan opetus ei siis ole, että Australia on vaarallinen tai yksinmatkustaminen turvatonta, vaan että missä tahansa voi sattua ja voi sattua niin, ettei satukaan ja pyyteetöntä välittämistä on kai sittenkin olemassa. Kiitos kaikelle maailman hyvyydelle, joka olet varjellut matkaani! Olen ollut turvallisissa käsissä. 

Etsi Repe. Great ocean road.






Eilen lähdin 37-asteisesta Melbournesta (joka oli viikkoa aiemmin niin kylmä, että oli pakko lähteä takaisin Fidžille ) yöbussilla Adelaideen, jossa vietän viimeisen Australian viikkoni.

Huomenaamulla seison täpinöissäni lentokentän aulassa odottamassa konetta, joka tuo kylmästä Pohjolasta maailman rakkaimman susikuonon. Wolf tulee!" Adelaide, Australia 22.11.2016 
Sade. Great ocean road.

Great ocean road.

Great ocean road.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti