keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Maailmanympärimatkan lähtötunnelmat

"Rinkassa on vain kymmenen kiloa, mutta sydämessä sata kiloa lyijyä tuo pikkasen lisää taakkaa. On ihanaa, että saa rakastaa niin, että ikävä tuntuu. Kiitos saattojoukolle, Laurille, Kaisalle ja Wolfille!
Täällä mä istun muumimuseossa tutusti Tuutikin vieressä, enkä oo muka menossa mihinkään. Mut kyllä mä meen nyt. 
Nähdään jouluna!"

Näin kirjoitin Facebookiin Helsinki-Vantaan lentokentältä 15.8.2016, kun lentoni San Franciscoon oli lähdössä. Olin lähdössä ensimmäistä kertaa yksin ylipäätään mihinkään ja heti kauemmas kotoa kuin koskaan ennen. Koko matka tuntui ihan järjettömältä idealta, mutta missään vaiheessa en silti ajatellut jättää lähtemättä. Päätös oli tehty ja kone nousi ilmaan. Istuin rauhallisena kyydissä ja kuvittelin olevani kokenut reissunainen, jolle yksin maailman ympäri matkustaminen on ihan normaali ohjelma kalenterissa.



Saavuin San Franciscoon myöhään illalla paikallista aikaa. Vastassa oli Jessika, jonka kanssa olimme ehtineet todeta jo kuukausia aiemmin, että tulemme olemaan samaan aikaan kaupungissa.  

"Kattokaa mitä löyty San Franciscon lentokentältä! Eipä olla nähty kuuteen vuoteen, kun Suomessa välimatkat on niin pitkiä. 😉 Pääsin siis perille ja hyvien unien jälkeen olokin on uudestisyntynyt. Tänään lähetään telttailemaan." San Francisco 16.8.2016



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti