perjantai 28. huhtikuuta 2017

Mitä mukaan maailmanympärimatkalle?


Varusteiden suhteen en ole grammanviilaaja, mutta mukavuudenhaluinen olen. Omalla kohdallani mukavuudenhaluisuus tarkoittaa sitä, etten halua kantaa selässä painavaa lastia, vaan nautin siitä, että liikkuminen rinkan kanssa on helppoa ja kevyttä. 

Tapasin Fidžillä kaksi pientä jenkkityttöä, joiden rinkat olivat suuremmat kuin tytöt itse. He pystyivät liikkumaan rinkkojen kanssa vain muutamia metrejä kerrallaan ja nämä muutamat metrit vaikuttivat äärimmäisen tuskaisilta. Liikkeelle lähteminen oli poikkeuksetta pitkäkestoinen operaatio ja myös kiukuttelun määrä näytti olevan suoraan verrannollinen rinkkojen painoon. Rinkat painoivat kuulemma n. 30 kg / kpl ja lisäksi erinäisiä nyssyköitä oli järjetön määrä. 

Varusteiden valinta on jokaisen oma valinta ja enemmän kantava saa tietysti nauttia runsaamman tavaramäärän tuomista mahdollisuuksista. Kun tavaraa on enemmän, saa ehkä pukeutua vaihtelevammin, kuivata itsensä kunnon pyyhkeeseen, lukea romaaneja tai käyttää vaikka hajuvettä. 

Jokainen joutuu siis tasapainoilemaan kahden erilaisen mukavuuden välillä: Tarpeeksi suuri varustemäärä mukavoittaa matkustamista, kun taas liian niukka varustus hankaloittaa sitä. Tarpeeksi kevyt rinkka tekee liikkumisesta mukavaa ja vaivatonta, kun taas liian painava rinkka tekee siitä hankalaa. 

Oma rinkkani painoi lähtiessä 10 kg. Olkalaukku, joka oli käsimatkatavarani, painoi 1,5 kg. Yritin etukäteen lukea mahdollisimman paljon varusteista ja yksi parhaista ohjeista oli, ettei rinkan kannata olla kovin suuri, koska tavaraa tulee usein otettua juuri niin paljon kuin rinkkaan mahtuu. Rinkkani oli tätä reissua varten ostettu 50-litrainen Haglöfs, josta tuli yksi parhaista reissukavereistani. Sehän on jo blogin nimessäkin. Heh. Tiedän myös reissaajia, jotka matkustavat 30-litraisella repulla, mutta omalla kohdallani pidin olennaisena, että rinkkaan mahtui myös ylimääräistä väliaikaista kannettavaa.


Reissuseurana reppu myös Uudessa-Seelannissa. Tässä rinkka on täysimmillään, koska siellä on poikkeuksellisesti mm. makuupussi ja monen päivän ruuat.





Mitä rinkkaan sitten kannattaisi pakata? 

Tein oman pakkauslistani vanhojen kokemusteni, Madventuresin pakkauslistan ja muutaman blogin varustelistojen pohjalta. Oman haasteensa pakkaamiseen toi se, että olin matkustamassa hyvin erilaisiin ilmastoihin. Lämpötilojen vaihtelu kohteissani oli yli 40 astetta. 

Pääasiallinen tekniikkani rinkan keventämiseen oli ottaa vaatteita mukaan vain vähän. Pakkasin vaatteita enintään viikoksi eli jouduin pesemään vaatteita viikottain. Yritin valita mahdollisimman monikäyttöisiä vaatteita, joita saatoinkin sitten käyttää tyytyväisenä monta viikkoa putkeen. Viileämmällä kelillä olin käytännössä aina samoissa retkeilyhousuissa ja merinovillakerrastossa. 

Kymmeneen kiloon mahtuu kuitenkin valtava määrä tavaraa. Seuraavassa esittelen oman pakkauslistani ja sen hyödykkeet ja turhakkeet. 


Pakkauslista maailmanympärimatkalle: 


Reput, laukut ja pussit:

  • Rinkka 50 l 
  • Päiväreppu (Ospreyn toooosi pieneen tilaan puserrettava malli, joka kulki rinkassa, kun en tarvinnut sitä)
  • Olkalaukku (Rinkan kanssa on helpompaa kantaa olkalaukkua kuin reppua.)
  • Muovi- ja minigrip-pusseja

Kengät:
  • Maastolenkkarit (eniten käyttämäni kengät, jotka toimivat hyvin myös vaelluskenkinä)
  • Sandaalit
  • Kävelykengät

Vaatteet:
  • Fleecehuppari (kovassa käytössä joka maassa)
  • Kuoritakki ja -housut
  • Hattu
  • Alushousut x 7
  • Sukat x 7 
  • Uh-liivit x 2
  • Merinokerrasto (Luin jostain, että ainut asia, jota merinokerraston hankkimisessa katuu, on se, ettei sitä ole hankkinut aikaisemmin. Allekirjoitan täysin. Kerrasto oli yksi tärkeimmistä varusteistani matkalla.)
  • Retkeilyhousut (Fjällrävenin katkolahjehousut, jotka saa katkottua sekä capreiksi että shortseiksi. Nämä olivat jatkuvassa käytössä ja sopivat jokaiseen ilmastoon katkottavien lahkeiden ansiosta.)
  • Bikinit
  • Urheilushortsit 
    Pipo oli must! Milford, Uusi-Seelanti.
  • Trikoot
  • Hame
  • Farkut
  • Lyhythihainen paita x 3
  • Pitkähihainen urheilupaita
  • Vaellussukat
  • Sormikkaat
  • Puffi eli kaulahuivi
  • Yöpuku x 2
  • Perusta ostin lisäksi pipon ja villapaidan, jotka molemmat olivat tarpeellisia myös Uudessa-Seelannissa ja Japanissa.

Elektroniikka:
  • Kännykkä ja laturi
  • Kello
  • Tabletti ja latausjohto
  • Maailmanlaajuinen pistorasia-adapteri
  • Kamera ja laturi
  • Videokamera
  • Muistikortit
  • Kuulokkeet

Pikku sälä:
  • Matkapyyhe (epämiellyttävä ja huonosti kuivaava, mutta pieneen tilaan menevä) 
  • Otsalamppu (hyvä esim. hostellin dormissa, jos haluaa vielä muiden nukkumaanmenon jälkeen lukea)
  • Paristot
  • Leatherman (käytössä vain kynsisaksina)
  • Narua (ihan ehdoton pyykin kuivauksessa)
  • Munalukko (Hostelleissa on monesti säilytyslokerot tavaroille, mutta niissä pitää yleensä olla oma lukko. Käytin lukkoa välillä myös olkalaukun lukitsemiseen.) 
  • Jeesusteippiä (kynän ympärille kieputettuna, jolloin se ei vie tilaa)
  • Aurinkolasit
  • Matkatyyny (puhallettava ja epämukava, mutta pieneen tilaan menevä)
  • Korvatulpat (Nämä olivat käytössä välillä jopa päivittäin, vaikka Suomessa en käytä tulppia juuri koskaan.)
  • Nenäliinoja
  • Vesipullo
  • Pieni lompakko
  • Luha eli spork (käytössä varsinkin vaelluksilla)
  • Lavuaarin tulppa (helpottaa huomattavasti pyykkäämistä)
  • Marseille-saippuan pala (pyykkiin)
  • Tyhjä vihko (johon tunnollisesti merkitsin jokaisen päivän menot ja pieniä muistiinpanoja)
  • Kalenteri
  • Kynä
  • Paksu musta tussi
  • Sytkäri (ei kertaakaan käytössä)
  • Raiskaushälytin (Tätä en tarvinnut, enkä olisi sitä itse mukaan ottanutkaan. Marika pakotti. Tosiasiassa tuntui kuitenkin hauskalta kantaa Marikan pientä hälytintä ympäri maailmaa.)
  • Silkkimakuupussi (Tätä en käyttänyt kertaakaan, mutta ensi kesän Kaakkois-Aasian matkalle aion sen silti pakata mukaan. Maailmanympärimatkalla olisin hyötynyt makuupussista Fidžillä matkustaessani koko yön lautan lattialla, mutta silloin pussi oli Australiassa rinkkani sivutaskussa. Ostamalla silkkimakuupussin voi edesauttaa vietnamilaisten yksinhuoltajaäitien ja heidän lastensa pärjäämistä. Sen voi ostaa ainakin täältä.

Kosmetiikka:
  • Shampoo ja hoitoaine 
  • Hammasharja ja -tahna
  • Aurinkorasva (70 on ihan hyvä kerroin näin kalpealle hipiälle.)
  • Hyttysmyrkky (Huhun mukaan Punkkiässä toimii hyvin myös trooppisiin hyttysiin.)
  • Peili 
  • Huulirasva
  • Bepanthen (Tätä lainasivat innoissaan myös saksalaiset Chilessä. "Oh, I miss Bepanthen so much!")
  • Hiuslakka
  • Matkaharja ja kampa 
    Adelaide, Australia.
  • Ponnareita ja pinnejä
  • Rasva
  • Meikit
  • Naamanpesuaine
  • Pumpulipuikot
  • Kuukautissuojat
  • Karvanajohöylä

Lääkkeet ja terveys:

  • Särkylääke
  • Ripulilääke (ei kertaakaan käytössä)
  • Antibiootit (ei kertaakaan käytössä) 
  • Rakkolaastarit
  • Matkapahoinvointilääkkeet
  • Kuumemittari (ei kertaakaan käytössä) 
  • Käsidesi
Tautien varalta on kuitenkin hyvä pitää pieniä määriä lääkkeitä mukana, joten lisäisin nämä listaani uudestaankin, vaikka ne eivät nyt tulleetkaan käyttöön.


Matkustusasiakirjat, maksukortit ja paperit:
  • Passi (Kannattaa muuten opetella passin numero ulkoa. Sitä kysytään yllättävän monessa tilanteessa ja on helpompaa ja turvallisempaa, kun passia ei aina tarvitse kaivaa esiin.)
  • Lentoliput
  • Vakuutuskortti
  • Valokopiot passista (Lisäksi pidin puhelimessa valokuvaa passista.)
  • Tärkeimmät puhelinnumerot (myös maksukorttien sulkunumero)
  • Visa electron x 2 ja luottokortti (Jos tekisin samanlaisen matkan uudestaan, ottaisin vielä yhden luottokortin näiden lisäksi. Olen ilmeisen maksukorttikatastrofialtis ihminen.)
  • 100 jenkkidollaria (Madventuresin pojilta opittu ja hyväksi havaittu varakäteinen)
  • Rokotuskortti (Joissain maissa täytyy olla mukana myös todistus keltakuumerokotteesta.) 
  • Padi Open water diver -manuaali (jonka postitin Suomeen sukelluskurssin jälkeen)

Katkolahjehousut lyhimmillään. Abel Tasman Coast Track, Uusi-Seelanti.





Turhaa tavaraa ei siis ollut paljon, mutta jotain pientä olisi vielä voinut listalta pudottaa. Jokainen gramma painaa selässä, kun rinkan kanssa kulkee pitkiä matkoja. Kotoa mukaan otettujen varusteiden lisäksi rinkan painoa kasvatti kaikki matkalta ostettu. Australiasta lähetin Suomeen kahden kilon paketin, jossa oli lähinnä kirjoja. Matkan lopussa rinkan paino oli 11 kg. En siis kerryttänyt uutta aineellista omaisuutta kovinkaan paljon, mutta prosentuaalisesti kolme kiloa lisää kymmenen kilon aloituspainoon on toki huomattava. 

Ensi kesän Indonesia, Malesia ja Singapore poikkeavat ilmastoltaan huomattavasti maailmanympärimatkastani, joten pakkauslistakin tulee olemaan erilainen, toivon mukaan lyhyempi.   

Matkustaminen rinkan kanssa vahvisti omaa asennettani materiaan. Kun pärjää monta kuukautta hyvin vain 10 kiloa mukanaan, tuntuu oman kodin tavarameri vielä turhemmalta kuin ennen. Helmikuussa tyhjensinkin vaatehuoneesta kolme jätesäkillistä vaatetta kirpputorille. 

Puuttuuko listastani jotain, mitä itse pakkaisit mukaan? Onko siinä jotain, mitä et ikimaailmassa pakkaisi itse? Ihmiset ovat näissä yllättävän erilaisia, mutta onneksi kukin saa rauhassa taaplata tyylillään. 


2 kommenttia:

  1. Kiitos tekstistä. Lähden heinäkuussa pitkälle matkalle ja yritän löytää sopivaa pakattavaa mukaan... Otan enemmän vaatteita koska kyllästyn niin helposti samoihin vaatteisiin. Tuliko sulla kyllästymistä? Tykkään itse pukeutua joka päivä eri tavalla... Tää on tosi kiva blogi muuten!

    Terkuin Heini

    VastaaPoista
  2. Heippa ja kiitos! Jaa että tuliko kyllästymistä? Hell yes! Pahinta oli se, että kun käyttää samoja vaatteita neljä kuukautta putkeen, niiden kunto kokee myös rajun muutoksen ja loppuajasta olikin sellainen olo, että on aina epäsiisti, vaikka vaatteet olisi juuri pesty. Eli siis ymmärrän hyvin myös kaikkia, jotka ottavat hieman useamman vaatekerran mukaan.

    Mahtavaa reissua!

    VastaaPoista