perjantai 7. huhtikuuta 2017

Ihana Fidži

"Bula!!! 
Tunnustan rakkauteni: olen ihan totaalisen lääpällään Fidžiin(kin). 
Sain kirjaimellisesti maistaa kulttuurishokkia heti ensimmäisenä iltana, kun meidät kutsuttiin "cava-bileisiin", joiden pian opinkin olevan "kava-bileet" ja joilla ei ollut mitään tekemistä kuohuviinin kanssa. Kava on juoma, joka sekoitetaan suuressa kulhossa keskellä rinkiä, jossa istutaan paljain jaloin kitarat sylissä. Kava näyttää kuravedeltä ja maistuu *tittididiididii* kuravedeltä. Ringissä lauletaan ja soitetaan. Välissä juodaan ja sekoitetaan lisää kavaa. Tunnelma ringissä oli niin lämmin, etten ole koskaan tuntenut itseäni yhtä tervetulleeksi uuteen maahan. Niinpä vietin kuraveden parissa tyytyväisenä monta tuntia.
Tämä oli ehkä jännin lentoni tähän mennessä. Terminaalikin oli jo aika lutuinen, mutta lentokone vasta lutuinen olikin. Siinä oli seitsemän riviä ja turvallisuusohjeet meille viidelle matkustajalle huuteli ohjaamosta kapteeni: "Stay safe!" Matka oli pomppuinen, mutta näkymät melko huiput. 
Seuraavana päivänä lensin varsinaiseen kohteeseeni, Taveuni-saarelle. Se on meriteitse vaikean ja pitkän matkan päässä Nadista, johon kaikki kansainväliset lennot saapuvat, ja siksi myös melkein vapaa turisteista. Taveunia kutsutaan nimellä "garden island" ja nimi on erittäin kuvaava: koko saari on sademetsän peitossa. 
Taveuni

Ensimmäisenä päivänä Taveunilla lähdin parin muun reissaajan kanssa tutustumaan sademetsään. Oppaaksemme lähti Niu, joka tiesi hyvän reitin järvelle metsän keskellä. Heti reitin alkuun päästyämme Niu totesi, ettei kukaan ole tainnut kulkea polulla muutamaan kuukauteen. Mitään polkua ei nimittäin ollut, joten retki kestikin hieman odotettua kauemmin, kun reitti piti raivata viidakkoveitsellä. Kosteus teki maasta mutaisen ja liukkaan ja lopulta liikkuminen oli lähinnä liukumista, vaikka kovasti pyrimme pysymään pystyssä.
Etsi opas. Niu kiipesi puuhun selvittämään jatkoreittimahdollisuuksia.
 Retken jälkeen olimme niin mutaisia, että suuntasimme suoraan luonnon omalle vesiliukumäelle, jossa liu'uimme vaatteet ja kengät päällä, kunnes ne puhdistuivat. Sitten suuntasimme samassa varustuksessa kylään, mutta kylmähän ei tullut, koska tämä on Fidži. 

Luonnon oma vesiliukumäki, Taveuni.
Matkustin paikallisten kanssa auton lavalla, koska penkkejä ei riittänyt kaikille. Kun lähestyimme kylää, Niu veti pressun päällemme. "On laitonta kuljettaa ihmisiä näin. Olet nyt osa ihmissalakuljetusta."

Taveuni.
Palasin kiviselle vesiliukumäelle seuraavanakin päivänä ja retkeilin vesiputouksille, joihin pääsi uimaan. Olen myös pelaillut lentopalloa paikallisten kanssa ja oppinut sillä tavalla edes vähän fidžiä. Kaikki täällä osaavat ja puhuvat mielellään englantia, joten fidžiä ei tervehdyksiä ja kiitoksia pidemmälle helposti opi. Pelatessa opin kuitenkin tärkeimmät lentopallotermit eli oikein hyödyllistä sanastoa jokapäiväisessä elämässä.  

Vesiputouksilla pulikoimassa.

Viidakon, vesileikkien ja pelaamisen jäljiltä olen totaalisen kolhuilla ja naarmuilla, mutta se tuntuu kotoisalta. Muistan, kun varhaisteininä tajusin ensimmäisen kerran, ettei polvien välttämättä kuulu olla aina auki. 

Tänään lähdin sateenkaaririutoille snorklaamaan ja vaikka hävisin taistelussa auringolle sata-nolla, ei kaduta yhtään. Kuvamateriaali veden alta puhukoon puolestaan. Kirkuvanpunainen selkäni kestää hyvin tuskaisen yön muistellessaan paholaisrauskua, merikilpikonnaa ja lukemattomia kaloja ja koralleja. Onneksi täällä on aivan ainutlaatuinen aikakäsitys, "Fiji time", joka tarkoittaa sitä, että jos bussi lähtee yhdeksältä, ei pysäkillä kannata olla ennen kymmentä. Myös wifi kehottaa rauhoittumaan: "Your internet is in Fiji time. Relax." Sisäinen duracell-pupuni saa siis rauhoittua ja selkäni parantua varjoisassa riippumatossa. Olin jo matkaa suunnitellessani sisäistänyt aikakäsityksen, koska vietän samassa lodgessa Taveunilla 12 päivää, joka on koko reissuni pisin yksittäinen etappi. 
Kaikki tapahtuu ajallaan. Taidanpa palata takaisin riippumattoon. " Taveuni, Fidži 19.10.2016


Auringonlasku pääsi auringonlaskujen top-listalle.

Taveunilla sijaitsee kansainvälinen päivämääräraja. "Eli jos mä oon tässä välissä, niin onko nyt sit tänään vai eilen?" Järjestely on todettu lopulta mahdottomaksi ja siksi koko maa elää samaa päivää, vaikka raja kulkeekin täällä.


KILPPARI!




Finding Nemo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti