lauantai 8. huhtikuuta 2017

10 Australiassa opittua asiaa

Kengurusaari.



"1. Surffaaminen on kivaa.
2. Kun matkustaa yksin, voi matkasuunnitelmia muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla ja ostaa esimerkiksi lentoliput Fidžille seuraavaksi päiväksi, jos siltä tuntuu. Tällaisen impulssin seuraaminen voi olla matkan parhaita päätöksiä. 
Kengurusaari.

3. Kun on matkustanut useamman kuukauden yksin, on tunteikasta seistä lentokentällä saapuvien lentojen aulassa odottamassa, että näkee tutut kasvot. Odottaessa ehtii herkistyä jo katsellessaan muiden iloisia kohtaamisia ja kun ovesta viimein saapuu oma paitapeppuveli, riemu repeää parkumiseksi niin, että ensimmäinen repliikki, jonka kuulee suomeksi, on: "Kerää ittes."
4. Kaikki Australiassa on hyvin eurooppalaista ja erityisesti brittiä, mikä ei tietenkään yllätä. Alkuperäisasukkaita on täällä(kin) kohdeltu huonosti ja jotain kertoo nykyajankin asenteista se, että kansallispäivänä juhlitaan edelleen päivää, jolloin brittivalloittajat saapuivat Australiaan. Auts.
5. Kengurusaarella on paljon kenguruita. Kaksi päivää saattaa tosin mennä ihmetellessä niiden puutetta, kun ei tajua niiden tulevan esiin vasta alkuillasta. Sen jälkeen niitä onkin ihan joka nurkassa.

Vauva!


6. Kengurusaarella on paljon koaloita. Kenguruita on kuitenkin enemmän, mikä on aiheellista, koska saaren nimi on Kengurusaari, eikä Koalasaari.
7. Kun on Uudessa-Seelannissa tottunut vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, voi Kengurusaarella ottaa reteästi nelivedon alle ja pöllytellä menemään muina maastoautokuskeina. Pienen loven omaan ylpeyteen kaivertaa se, kun parkkeeraa auton tyytyväisenä ensimmäisen rupeaman päätteeksi, eikä saa avainta pois virtalukosta. Yrittämiseen voi käyttää ainakin vartin. Kun lopulta manuaalikin on kaivettu esiin, mutta siitä huolimatta joutuu pyytämään apua ohikulkijalta, joka irroittaa avaimen ensiyrittämällä, karisee ison auton tuoma ego ja mieli palaa mukavasti maan pinnalle.
8. Kun menee paikkoihin, joissa tapaa vähän ihmisiä, tapaa paljon eläimiä. 
Lähdettiin etsimään vesinokkaeläimiä. Arvatkaa onnistiko?

9. Kun päättää kiivetä vuorelle 30 asteen helteessä, tulee kuuma.
10. Mitä pidemmälle olen matkustanut ja mitä enemmän tutustunut ihmisiin, sitä suurempaa painetta olen kokenut kirjoittaa englanniksi. Kun olen joutunut jatkuvasti käyttämään kieltä, joka ei ole oma tunnekieleni, on tuntunut kuitenkin tärkeältä pystyä edes kirjoittaessaan muotoilemaan asiat juuri toivomallaan tavalla. Sorry guys, Finnish it is. 

Oma salapaikka Kengurusaarella.




Viimeisenä Australian päivänämme lähdimme kajakoimaan mangrovemetsään joelle, jossa asuu delfiinejä. Viisaudessamme otimme omat kajakit. Pieneen ryhmäämme kuuluneet isä ja poika eivät olleet missään väleissä keskenään melottuaan samassa kajakissa ja isä mm. roiski kiukuspäissään vettä poikansa päälle. Kun ottaa huomioon minun ja Soran keskinäisen dynamiikan, olisimme todennäköisesti jatkaneet matkaamme eri maihin. Nyt lähdemme hyvillä mielin yhdessä Japaniin ja näimme myös onnellisesti delfiinejä, jotka riitelyn keskellä olisivat jääneet huomaamatta. 

Sora ja delfiini. Port Adelaide.



Japani on matkani viimeinen etappi ennen paluuta kotiin. (Niinpä. En meinaa uskoa itsekään.)" Adelaide, Australia 30.11.2016 

Remarkable rocks, Kangaroo Island.

Remarkable rocks, Kangaroo Island.

Remarkable rocks, Kangaroo Island.

Kengurusaari.

Parhaita ovat tyhjät vaellusreitit. Kengurusaari.

Kengurusaari.

Metsässä. Adelaide.

Kyllä oli mukavaa. Mt Lofty, Adelaide.

Australialainen viini on australialaisten mielestä maailmankuulua, joten oli pakko maistaa. Nam. Not. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti